Svanhild on puinen purjelaiva, kaksimastoinen kaljaasi, jonka rakensivat Johanssonin veljekset Grannäsissä lähellä Porvoota vuonna 1948. Alkuvuosinaan Svanhild kuljetti purjehtien mm. puutavaraa Helsinkiin, kun kaupunkia lämmitettiin vielä puilla. Halkojaalat noutivat 50-luvulla puutavaraa jopa Saimaalta asti, vaikka perinteisten purjehtivien rahtialusten aikakausi päättyi jo1939.

Kuten muihinkin kaljaaseihin, myös Svanhildiin asennettiin melko pian apumoottori. Kasvavaan pääkaupunkiin tarvittiin hiekkaa rakennusmateriaaliksi, joten monet halkojaalat muutuivat hiekkajaaloiksi. Tehokkaampien moottoreiden aika koitti ja lopulta takilasta luovuttiin kokonaan. Svanhild kulki siis vähitellen pelkällä konevoimalla ja sillä rahdattiin hiekkaa Helsinkiin aina vuoteen 1968 asti.

Aluksen nimen edessä oleva lyhenne m/aux tarkoittaa apukonein varustettua purjealusta (motor auxilary).

Vuonna 1972 Svanhild rikattiin uudelleen purjealukseksi alkuperäisen mallin mukaan. Laivan lastiruuma ja miehistötilat muutettiin asuin- ja oleskelutiloiksi, mutta laivan runko säilytettiin entisellään. Svanhildin kansilinja, ketka, oli rakentajien erityisen ylpeyden aihe.

Svanhild on, ensimmäisten perinnepurjelaivojen joukossa, toiminut charter-liikenteessä vuodesta 1974 lähtien. Laivalla on järjestetty henkilökunnan virkistys- ja koulutusretkiä, asiakaspurjehduksia, neuvotteluja, tuote-esittelyjä, saaristoseikkailuja, syntämäpäiväjuhlia, häitä jne.

Svanhildin kotisatama, Halkolaituri valmistui jo 1891. Laituri on nykyään Helsingin Purjelaivasatama ry:n käytössä. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää purjehduskulttuuri, merenkulkuperinteet ja vanhat alukset osana Helsingin kaupungin historiallisesti arvokasta merellistä kaupunkikuvaa.